Marjan ajatuksia

TYÖ

Työ on ihmiselle perusoikeus ja tärkeä elämän sisältö. Työttömyys on siksi elämänhallintaa uhkaava onnettomuus rahavaikeuksien lisäksi.

Työstä saa palkan lisäksi arvostusta. Työssä voi kokea osaavansa jotain, olevansa jollekin hyödyksi, olevansa osana yhteisön toimintaa. Työttömältä tämä kaikki puuttuu, hän on ulkopuolella ja saa päivärahaa toimentulon turvaksi. Päiväraha on hyvinvointiyhteiskunnan tärkeä etu, mutta sen ei pitäisi tuomita ihmisiä työelämän ulkopuolelle apatiaan.

Yhteisössä on paljon tarpeellisia töitä, jotka odottavat tekijäänsä ja joita voitaisi päivärahan vastikkeeksi edellyttää.Tehtävien tarjoaminen on välittämistä ehkä uusien ovien raottamista. Vastiketyön tulisi olla osapäiväistä,koska korvauskin on palkkaa pienempi. Samalla jää aikaa varsinaisen oman työn hakemiseen.

Vastiketyötä voisi löytyä henkilön oman toiveen mukaisesti joko omalta alalta tai aivan uudesta ympäristöstä tehtävistä, joita kiireisillä työpaikoilla henkilöstöpulassa jätetään odottamaan parempia aikoja. Ainakin kunnan ja valtion työpaikoissa tehtäviä riittää, samoin kolmannen sektorin järjestöissä, joiden varat eivät riitä tarpeellisen työvoiman palkkaamiseen.

Esimerkkejä

- toimistotyöpaikoissa monet arkistointi ja postitustehtävät.

- hoitoalalla perushoitoon, kuntoutukseen, seuranpitoon ja ulkoiluttamiseen liittyviä tehtäviä.

- päivähoidossa on monelaisia aputehtäviä.

- lähes jokaisessa työpaikassa siivous-ja järjestelytehtäviä.

- omaishoitajien vapaapäivät, vammaisten ja vanhusten lukemattomat apupalvelutarpeet.

Työhyvinvointi on työssä jaksamisen edellytys. Ilman sitä puuttuu työnilo ja työntekijä on valmis tarttumaan joka tilaisuuteen päästä työstä pois: sairaslomalle, vuorotteluvapaalle, eläkkeelle, toiseen työpaikkaan jne. Konstit ovat monet ja kalliiksi tulee kaikille. Työhyvinvointiin panostaminen on vaikuttamista työn sisältöön, työjärjestelyihin, johtamiseen, koulutukseen, työntekijän kuntoon. Kunnan työpaikoissa tulee saada kuntoon henkilömitoitukset, turvalliset työolot, vakinaiset työsuhteet ja palkkaus.

OIKEUDET

Tässä yhteiskunnassa kysellään oikeuksia moniin asioihin. On oikeus työhön, oikeus asuntoon, oikeus hoivaan, oikeus oikeuteen...

Oikeuden kääntöpuoli on velvollisuus, koska mikään ei oikeasti ole ilmaista.

Toisaalta antaessaan jotain aina myös saa jotain. Kadottaessa jotain voi löytää muuta. Yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen.

Oikeuteen pyrkiminen on hyve. Mutta onneksi onni ei välttämättä ole siinä, että saa kaiken mihin on oikeus.

Kun eduskunta on säätänyt lain, voi kansalainen pitää siinä luvattua palvelua oikeutenaan (esim. Hoitotakuulaki). Mutta oikeus ei toteudu, kun kunnan päättäjät eivät löydä rahaa tuottamaan säädettyä palvelua. Kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 16-21% - jo tästä löytyy epäoikeudenmukaisuutta tasa-arvo-oikeuksien keskellä.

Meillä on oikeudet koululakeihin ja oppivelvollisuus. Mutta löytyykö rahaa riittäviin resursseihin opetuksen laajuudessa ja laadussa, oppilashuollossa, kouluterveydenhuollossa, kiusaamisen ehkäisyssä, opettajien tukemisessa ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa?

TERVEYS

Terveys on ihmisille voimavara, jonka hoitamiseen kannattaa satsata.

Sairauksien ehkäisyssä oma tahto ja valinnat auttavat paljon.

Painon hallinnassa tai laihdutuksessa oikeat valinnat ovat avainasemassa: voit valita rasvaista tai kevyttä, makeaa tai muita makuja ja ennen kaikkea sinä valitset syömäsi ruoan määrän.

Alkoholin tai alkoholittoman juoman valinnassa valitsee samalla elimistölle myrkkyä tai ravintoa, aivotoiminnalleen selkeyttä tai sameutta, jopa sosiaalisten suhteiden ongelmia tai niiden hallintaa.

Tupakoinnin valitsemalla valitsee riippuvuutta, rahan polttamista, epähygieenisyyttä ja ajan mittaan sairautta. Nykyisin on onneksi myös valittavissa lukuisia apuneuvoja riippuvuudesta irrottautumiseen.

Valitsemalla liikuntaa muodossa tai toisessa valitsee monipuolisen avaimen terveyteen ja hyvinvointiin. Lähes jokaisella, myös vammaisilla ja sairailla on valittavissa itselle sopiva liikuntamuoto.

Valinnoilla voi omaa mielenterveyttään joko edistää tai haitata. Ei ole yhdentekevää mitä valitsemme luettavaksi, kuunneltavaksi tai katsottavaksi. Se millä ajatusmaailmaamme täytämme heijastuu mielemme vointiin.

Tapaturmia sattuu varovaisellekin, mutta paljon voidaan ehkäistä valitsemalla riskittömiä toimintatapoja ja turvaohjeiden noudattamista. Työelämässä on riskien hallinta lakisääteistä ja jatkuvia valintatilanteita, joissa ei tulisi edes epäröidä oikean ja väärän, turvallisen ja vaarallisen välillä.

Sairauksien hoidossa omat mahdollisuudet ovat pitkälti samankaltaisia valintoja kuin ehkäisyssäkin. Lisäksi tarvitaan luottamusta hoitajiin ja lääkäreihin sekä motivaatiota noudattaa ohjeita. Vielä tarvitaan riittävästi päteviä lääkäreitä, hoitajia, hoitopaikkoja ja -välineitä. Poliittiset päätökset ohjaavat näiden tarjoamista vastikkeeksi verojen maksulle. Poliittisilla päätöksillä ohjataan myös priorisointia ja palvelujen jakamista tarvitsevien kesken. Kansalaiset eivät tämän kakun jakamisessa voi koskaan olla täysin tasavertaisia, vaan sairaammat tarvitsevat suuremman osan terveiden maksamista verojen tuotteista. Terveet nauttikoot terveydestään.

Sairausloma on tärkeä oikeus ja usein välttämätön hyvälle toipumiselle. Kuitenkin kuukausikaupalla sairauslomalla leikkaukseen jonottaminen on sekä varojen tuhlausta että kärsimysten pitkittämistä. Jonotusaikana maksettavilla päivärahoilla voisi kustantaa leikkauksen yksityisektorilla. Osa-sairausloma on tärkeä uudistus, josta hyötyy sekä työnantaja että työntekijä. Sillä voidaan helpottaa työhön sopeutumista pitkien sairauslomien jälkeen ja muutenkin hyödyntää työntekijän jäljellä olevaa osaamista ja voimavaroja. Korvaavan työn keinoin voidaan usein osittain tai kokonaan työllistää työntekijä, joka ei sairauden takia pysty aiempaan työhönsä.

KIRJOITUKSIA JA MIELIPITEITÄ

Vantaan Kirjoittajien antologia "Suvanto", 2018

Olenko aina se, joka olen ollutkin?

Muistan ajatelleeni joitakin asioita ihan samalla lailla lapsena kuin nyt keski-ikäisenä. Ajatusmaailmassa on muuttumattomia kohtia, vaikka ruumis on muuttunut ja aivot ovat oppineet paljon matkan varrella. On jokin ydin, jonka muistan 16-vuotiaalta lukiolaiselta tai ehkä jo aiemmalta ajalta.On jotain, minkä tunnistan minuksi kaikesta kehityksestä ja muutoksista huolimatta.

Se jokin ydin löytyy usein unissa, jotka tunnistaan ikiomiksi unikseni, joita ei kukaan muu voisi tuottaa. Joskus aamulla on ihana herätä ja huomata, ettei uni ollutkaan totta. Silti uni oli oma tuttu ja vieraan unet erottuisivat heti joukosta. Ehkä uni onkin oikeasti totuus, jota ympäristön ja ruumiin muutokset eivät voi häiritä. Voin ajatella, että unet heijastuvat sielusta, joka on ikuiseen elämään luotu. Todistaako tämä pysyvyyden tunne, ettei kannata pelätä kuolemaa, kun sielu on kuolematon? Mikä on pysyvän sielun suhde kaikkeen elämän aikana kertyvään tietoon ? Ehkä jotkut asiat ovat niin tärkeitä, että pystyvät kiinnittymään sieluun ja jalostamaan sitä. Vähemmän tärkeät asiat vain heiluttelevat aivomolekyylejä ja kerryttävät sitä muistia, joka dementoituessa katoaa.

Pysyykö sielun tuttuuden tunne samana vaikka ihminen dementoituisi tai halvaantuisi niin, ettei pystyisi enää ilmaisemaan itseään? Pitäähän sen pysyä, kun se on kuolematon sielu, jonka Jumala on luonut... Niin lohdullista.

Kirjoitus Turvallinen Vantaa -vaalilehteen:

"Terveyden edistäminen tuo myös taloudellisuutta"

Terveyden edistäminen tuo hyvinvointia ja ennalta ehkäisy on pitkällä tähtäimellä järkevin tapa säästää. Vantaan budjetista terveydenhuolto vie puolet..Erikoissairaanhoidon kalliita laitteita ja menetelmiä tarvitaan aina, mutta vähemmän, jos ennalta ehkäisyyn panostetaan. Liikunta, tupakoimattomuus, päihteettömyys, laihduttaminen, terveellinen ruoka ovat halpoja tapoja ehkäistä monia sairauksia ammattilaisten työpanoksella toteutettuna. Terveyden edistämisen periaate läpäisee kaikki terveys- ja sosiaaliaalialan toiminnat perinteisistä neuvoloista alkaen. Päivähoito ja sosiaalityö
moniongelmisten perheiden kanssa edistää terveyttä monella tasolla. Kouluterveydenhuoltoa tulee vahvistaa mielenterveyttä tukevilla palveluilla. Aikuisille tarvitaan työterveyspalvelujen lisäksi aikuisneuvoloita, jotka toimivat myös vanhusten omatoimisuuden ja kotona selviämisen tukena.
Verovaroja ei terveydenhuollossa säästä henkilöstön supistaminen ja loppujen uuvuttaminen liialla työllä. Kunnan työolot tulee korjata jaksamista tukeviksi riittävällä henkilömitoituksella. Päivähoidossa ja sairaaloissa tarvitaan varahenkilöjärjestelmä poissaolojen varalta. Ammattitaitoisesta työvoimasta kunta pystyy kilpailemaan vain, jos työmäärä on kohtuullinen ja työolot houkuttelevat. Palveluja voi parantaa myös jakamalla soveltuvia tehtäviä työllistämistöiksi vajaakuntoisten ja työttömien syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

- Marja Salonius, Vantaa

__________________________________________________________________________________

Tekstini Lääkärilehden Nrossa 42 (17.10.2008) olleeseen kunnallisvaaliehdokkaiden esittelyyn, jossa kaikille lääkäriehdokkaille esitettiin samat kolme kysymystä:

1. Mikä on suurin terveydenhuollon haaste kotikunnassasi tällä hetkellä?

Suurimpana haasteena pidän henkilöstöpulaa kunnan terveydenhuollossa. Osin
pula johtuu toimien vähäisyydestä esim.vanhusten huollossa ja
pitkäaikaisosastoilla. Kun työtä on liikaa, tekijät uupuvat ja lähtevät
muihin töihin.Pienellä palkalla kuormittaviin työoloihin on vaikea saada
tekijöitä ja eniten kärsivät potilaat.
Osittain pula johtuu huonosti järjestyistä töistä, kuormittavista
olosuhteista ja palkoista omalääkärisysteemissä.Osaavimmat ja kokeneimmat
lääkärit löytävät helposti muualta paremmin omaa hyvinvointia tukevaa
työtä.
Kaikki ennalta ehkäisevän terveydenhoitotyön osa-alueet ovat kunnisssa
aliresurssoituja, mikä kostautuu jonoina hoitopuolella.

2. Miten aiot vastata tähän haasteeseen?

Puolustan rahaa lisävirkoihin ja palkkojen korjauksiin.Tulisi laatia
suunnitelma terveydenhuollon jokaisen osa-alueen kehitystarpeista,
priorisoinneista ja parannusaikatauluista. Ennen päätöksiä pitää kuunnella
kenttäväkeä. Ammattilaisia uuvuttavat ja työpaikoilta karkoittavat asiat
tulee ensimmäisinä korjata.

3. Miksi lääkärin on hyvä olla mukana kunnallispolitiikassa?

Ainakin perusterveydenhuollon lääkäreille muodostuu työssä näkemys ihmisten
hyvinvoinnin edellytyksistä. Poliittisissa päätöksissä tarvitaan lääkärin
osaamaa kuuntelua, tutkivaa työotetta sekä valmiutta ratkaisuihin ja
päätöksiin.

__________________________________________________________________________________

Vantaan Sanomien Vaaliareenalla oli 19.9.12 kirjoitukseni:

Julkistetaanko jatkossa pahoinvointiseminaareja?

Oli ilo osallistua Vantaan ikääntyvien hyvinvointikatsauksen
julkistamisseminaariin Heurekassa 31.5.12. Vantaan hyvin toimivia
vanhuspalveluja esiteltiin ylpeänä ja visioitiin vielä parempia
tulevaisuudessa. Yhä useampi saavuttaa 100v iän ja tulee olleeksi
n.40v eläkkeellä pitkänkin työuran jälkeen. Eläkeiässä useimpien pitäisi
pysyä omatoimisina omissa kodeissaan asuen, että hoito- ja hoivapalvelut
riittäisivät tarvitseville.
Tutkimukset todistavat yhteisöllisyyden tukevan onnellisuutta, mikä
lisää terveyttä ja toimintakykyä.
Päivän muotisana palvelumuotoilu tarkoittaa asiakaskokemuksen
suunnittelua. Vantaan ikääntymispoliittisessa ohjelmassa (Viksu)
vuosille 2010-2015 luvataan palvelumuotoilun työpajoja. Tuleeko niitä ja
onko niillä merkitystä, kun valtuuston hyväksymä velanhoito-ohjelma
karsii vanhuspalveluja rajusti ?

Nyt esitetään Vantaan neljästä kuntoutuspalveluja antavasta
päiväkeskuksesta lakkautettavaksi Korson toimipiste sekä ostopalveluina
tuotetut Myyrasti ja Havurasti. Miten jäljelle jäävät palvelut
muotoillaan niin, että jatkossakin olisi kehuttavaa
hyvinvointiseminaareissa?
Yli 65v vantaalaisista 35% asuu yksin ja yli 75v 92% asuu vielä kotona.
Pärjätäkseen mahdollisimman pitkään ilman kallista laitoshoitoa he
tarvitsevat päiväseuraa, yhteistä toimintaa, liikuntaa,ruokapalveluja
jne.
Onko palvelulupauksilla tai palvelumuotoilulla mitään yhteyttä
konkretiaan kuntabudjetista päätettäessä?

- Marja Salonius, Kunnallisvaliehdokas (KD)

__________________________________________________________________________________

Vantaan Sanomien Vaaliareenalla oli myös 14.10.12 kirjoitukseni:

Mitä ovat tarpeelliset peruspalvelut?

Haastan kuntavaaliehdokkaita listaamaan äänestäjilleen, mitä ovat
peruspalvelut, jotka he haluavat turvata verovaroilla saataviksi.
Minulle peruspalvelu on kuntayhteisön turvaverkko, joka on lailla
säädetty. Tämän perustuksen päälle voi kunta rakentaa varojensa
salliessa niin hulppeita luomuksia kuin pystyy.
Vantaa on kauniisti rakennettu ja niin pahasti velkaantunut, että
säästöjä vaaditaan perusturvastakin. Jos emme sitä suojaa ja vahvista,
voi kaatua koko pytinki.
Lastensuojelun, päivähoidon, peruskoulun, perusterveydenhuollon,
työllisyyden, vammaisten ja vanhusten palvelut minä listaan
peruspalveluiksi, joista ei pidä leikata. Niiden päälle rakennetaan
muuta sen mukaan kuin varat sallivat ja yhdessä sovitussa
tärkeysjärjestyksessä.
Peruspalveluissa tehdään se ennalta ehkäisevä työ, joka jatkossa säästää
toimintakuluja ja tuottaa uusia verotuloja.

- Marja Salonius, Vantaa

__________________________________________________________________________________

Mielipide julkaistu Hesarissa maaliskuussa 2013:

TYÖURIA VOI TULEE PIDENTÄÄ MOLEMMISTA PÄISTÄ - OIKEILLA KEINOILLA

Berner Oy sai äskettäin Suomen työelämäpalkinnon senioriohjelmastaan, jonka tuloksena keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä oli vuonna 2011 yrityksessä noussut 63,6 vuoteen, kun se keskimäärin on Suomessa 60,5 vuotta.

Vastaaviin tuloksiin on päässyt myös Abloy Oy ikämestariohjelmallaan. Yksityiseltä sektorilta löytyy muitakin hyviä käytäntöjä, joissa ikääntyneen työntekijän työurasuunnittelulla ja hyvällä esimiestyöllä on pystytty vähentämään sairauspoissaoloja, pidentämään työuria ja siten lisäämään yrityksen tuottavuutta.

Näissä yrityksissä on panostettu ns. ikäjohtamiseen, jonka tarkoituksena on varmistaa hiljaisen tiedon siirtyminen sekä osoittaa arvostusta ikääntyvien kokemusta, osaamista ja sitoutumista kohtaan. Työssä oloa on saatu pidennettyä joustamalla työajoissa ja -tehtävissä henkilön mukaan. On luotu eläkkeelle jääville henkilöstöpankkeja, joihin heillä on mahdollisuus ilmoittautua odottamaan kutsua hoitamaan sijaisuuksia tai kausiluonteisia tehtäviä. Näitä hyviä käytäntöjä tulisi hyödyntää tehokkaammin myös julkisella sektorilla ja työuran alkupäässä.

Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle joutui mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi yli 1500 alle 30-vuotiasta. Se tarkoittaa keskimäärin neljää nuorta joka päivä. Vuodesta 2006 lähtien masennuksen takia eläköityneiden nuorten määrä on kasvanut 42 prosenttia.

Tarvitaan tehokkaita keinoja ennaltaehkäisemään usein fyysisesti terveiden nuorten syrjäytymistä työelämästä.

Tällaista apua haetaan mm. viime vuosien lakimuutoksista. Työnantaja saa paremman korvauksen työterveyshuollon kustannuksista, kun tehdään työkyvyn hallinnan ohjeistus noudatettavaksi yrityksessä. Laki velvoittaa nyt myös neuvotteluihin työjärjestelyistä, joilla yritetään turvata pitkällä sairauslomalla olleen paluu työhön.

Nuorten perehdyttämisessä, opettamisessa ja sitouttamisessa työhön voitaisiin varmasti käyttää nykyistä enemmän hyödyksi lähellä eläkeikää olevia osaajia.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan 1 vuoden pidennys keskimääräisiin työuriin voisi pienentää kestävyysvajetta 2 miljardia euroa ja 2 vuotta pidemmät työurat vähentäisivät lähes 5 miljardia euroa tarvetta korottaa veroja tai leikata julkisia menoja.

Yksittäiselle työntekijälle pidempi työura tarkoittaa aina parempaa työeläkettä.

- Marja Salonius, Työterveyslääkäri, KD

(Toimitus poisti KD:n ja laittoi tilalle Vantaa.....)

__________________________________________________________________________________

Mielipide julkaistu Hesarissa 1.12.2013:

Missä laitoksissa on "turhia" potilaita?

Tuulia Puro kirjoitti hyvin 30.11.13 Helsingin kotihoidon tilasta.Sama pätee paljolti muissakin kunnissa. Silti hallitus näkee hyväksi hyväksi säästää ajamalla alas laitospaikkoja. Missäköhän laitoksessa nykyisin on on "turhia" potilaita, jotka eivät täytä hallituksen kertomia kriteerejä?

Jokainen haluaa asua kotonaan ja periaate onkin ollut jo pitkään kunnissa,että apua tuodaan kotiin niin kauan kuin suinkin siellä pystyy olemaan. Entä kun pystyminen loppuu? Vanhus joutuu ylipaikalle ylitäyteen laitokseen, jossa on alimitoitetusti lopen uupuneita työntekijöitä. Tämä epäinhimillisyys vain lisääntyy,koska vanhusten määrä kasvaa nopeasti. Vaikka monet saavat olla terveitä korkeaan ikään, kasvaa myös hoitoa tarvitsevien määrä.

Olen ollut viime vuodet aitiopaikalla näkemässä äitini kamppailua puutteellisessa kotihoidossa, tyttäreni sinnittelyä raskaassa kotihoitotyössä ja työssäni työterveyshuollossa hoitoalalla uupuneiden tukitarvetta.

Mitä hyödyttää kauniisti kirjoitettu Vanhuspalvelulaki, kun resursseja sen toteuttamiseen ei ole? Resurssitarpeita kysytään johtajilta, joiden tulee saada oma yksikkönsä näyttämään laadukkaalta ja tehokkaalta, jolloin on mitoitukset laitettava reilusti alakanttiin. Kuka kysyisi asiaa työntekijöiltä, jotka käytännössä vastaavat laadun ja tehokkuuden saavuttamisesta ?

Vanhusten hoidossa näkyy joka päivä resurssivaje ei säästötarve. Pian nykyiset päättäjät ovat itse hauraita vanhuksia - löytyneekö silloin hoitajia, saati sitten laitospaikkoja?

- Marja Salonius, työterveyshuollon erikoislääkäri, Vantaa

Vantaan vaali-iltamissa 18.3.17 puheenvuoro Eriarvoistuminen terveydenhuollossa

Eriarvoisuutta terveydenhuollossa on aina ollut ja se tuskin loppuu edes SOTE-uudistuksen myötä, minkä piti olla yritys tasa-arvon suuntaan.

Käytännössä olemme eriarvoisessa asemassa jo siinä, jos sattuu lääkäri tai hoitaja omaan perheeseen. Silloin ei pienemmissä asioissa tarvitse lähteä kauas hoitoon ja isommissakin on kysymyksiin vastaaja lähellä.

Kun hoitoon joudutaan hakeutumaan, voi eriarvoisuutta tuottaa matkan pituus, palvelun hinta, ajan saaminen, jonotusaika, hoidon laatu jne... Näihin kaikkiin voidaan ja pitää vaikuttaa kuntapolitiikassa. Terveyskeskuksen asiakkaat tuovat usein esiin eriarvoisuutta verrattuna yksityispalvelujen ja työterveyhuollon käyttäjiin. Nähtäväksi jää poistaako SOTEn tuoma valinnanvapaus tämän. Miten paljon palveluja tarvitsevat pystyvät valintansa tekemään ? Odotamme edelleen maakunnilta palvelulupausta uudessa SOTEssa. Eriarvoisuutta poistava lupaus olisi ehkä: Helposti saavutettavat perustason terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä toimivat hoitoketjut erikoistason palveluihin.

Työterveyslääkärinä en voi olla ottamatta esiin työterveyshuoltoa eriarvoistumisen kannalta. Todellinen eriarvoisuus aiheutuu työttömyyden kohdatessa, koska silloin ei ole työterveyshuoltopalvelujakaan. Huomattavaa eriarvoisuutta aiheuttaa työterveyspalvelujen erilainen laajuus eri yrityksissä.Laki velvoittaa työnantajat järjestämään vain ennalta ehkäisevät palvelut, kuten terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työkykyarviot, työkyvyn tuen ja moninaiset neuvontapalvelut. Mutta - iso mutta on, ettei työnantaja ole velvollinen järjestämään sairaanhoitoa. Moni kuitenkin tarjoaa sen ylimääräisenä palkanlisänä. Siinän on selkeä eriarvoisuus eri työpaikkojen välillä. Tärkeää on vielä selventää, ettei työterveyshuollon rahoitus tule verovaroista. Sen maksaa työnantaja, joka saa noin puolet palautuksena Kelalta.Tämä palautus rahoitetaan työtulovakuutuksesta, joka otetaan palkansaajien palkasta eli työntekijöiltä. Työterveyshuoltoa eivät siis ole kustantamassa muut kuin siihen osalliset - työnantajat ja työntekijät.

Vastaukseni Laureassa sosionomiopiskelijoiden haastattelussa vaaliehdokkaille 21.3.17

1 Mitkä olisivat keskeisiä toimia hyvinvoinnin lisäämisessä Vantaalla?

Kaikki ne ovat sellaisia toimia, jotka vaatisivat lisää resursseja. Terveyskeskus tulee resursoida niin, että sinne pääsee tarpeeksi nopeasti. Henkilökohtainen kokemus sai minut huomaamaan, että terveyskeskuksen lääkäreinä on paljon maahanmuuttajia, joiden kielitaito ei ole riittävä. Myös koulu ja varhaiskasvatus ovat keskeisiä toimia. Sinänsä asiat niiden suhteen ovat hyvin, mutta sielläkin on resurssipula. Kotihoito ja vanhusten palvelut ovat kyllä olemassa, mutta ne eivät toimi niin kuin pitäisi.

2 Jos terveyskeskuspalveluihin ohjattaisiin enemmän resursseja, millä tavalla epäkohtiin voitaisiin puuttua?

Yleensä uusia lääkäreitä ja hoitajia saadaan hankittua, jos tiedetään, että työpaikalla on käytössä riittävästi työvoimaa. Jos lääkärien ja hoitajien työmäärää saadaan vähennettyä, jonot saadaan siten poistettua.

3 Olet työskennellyt 40 vuotta työterveyslääkärinä, millaisia kokemuksia sinulla on työvoiman riittävyydestä?

Työskentelen itse kunnallisella liikelaitoksella, joka on vähän eri asia kuin kunnallinen terveyskeskus. Olen huomannut, että pääkaupunkiseudun kunnallisten työterveyshuoltojen yhdistäminen on johtanut siihen, että järjestelmä toimii paremmin. Aiemmin kaupungit eivät antaneet tarpeeksi työntekijöitä, mikä aiheutti pitkät jonot.

4 Olet ollut 13 vuotta mukana politiikassa, miten olet ajanut näitä asioita eteenpäin?

En ole päässyt päättäjien paikalle vielä, ja siksi en ole saanut vielä paljon asioita ajettua läpi. Pyrin nyt neljännen kerran mukaan kaupunginvaltuustoon. Aiemmat ehdokkuudet ovat kuitenkin avanneet ovia esimerkiksi terveyslautakunnan varajäseneksi. Olen toiminut myös Hakunilan aluetoimikunnassa, joka on lähidemokraattinen elin. Sen on tarkoitus viedä Hakunilan suuralueen asioita eteenpäin päättäjille. Aluetoimikunta esimerkiksi jakaa tukirahoja järjestöille tapahtumien järjestämiseen.

5 Mediassa on puhuttu sosiaalialan kuormittavuudesta. Millaisia konkreettisia keinoja sinulla olisi parantaa työhyvinvointia sosiaalialalla?

Tärkeimpänä keinona näen koko sosiaalialalla resurssien lisäämisen. Tämä koskee kaikkia, mm. sosiaalialan työntekijöitä ja vanhusten huollossa työskenteleviä. Säästösyistä väkeä vähennetään ja sen lisäksi puhutaan, että edelleenkin pitäisi vähentää. Mielestäni tämän pitäisi mennä juuri päinvastoin, tulisi ohjata näihin lisää rahaa. Työterveyshuollossa työskennelleenä tiedän, että työhyvinvoinnin keinoista hyvä johtajuus on yksi tärkeimmistä. Täytyy olla johtaja, jolle työntekijän hyvinvointi on tärkeää, ei sellainen, joka ajattelee pelkästään hyvää tulosta. Työntekijän kannalta tärkeää on myös se, että voidaan joustaa ja että työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, koske se tuo hyvinvointia työssä. Itse olen jäämässä eläkkeelle kesällä. Olisin voinut jäädä aikaisemminkin, mutta omalla työpaikallani työhyvinvoinnista on huolehdittu hyvin, joten siellä on jaksanut olla pidempäänkin.

6 Mihin sosiaalialalla erityisesti kaivataan lisää resursseja?

Ihan ykkönen on vanhuspalvelut. Toiseksi tulevat terveyskeskukset. Koulujen terveydenhuolto olisi myös tärkeä ala, koska esimerkiksi koulukuraattoreita on jouduttu vähentämään paljon.

7 Miksi vanhustyöhön resursointi on tärkeintä?

Se tuntuu niin kamalalta, että vanhukset joutuvat pelkäämään vanhenemista ja siihen liittyvää yksinäisyyttä. Oman äidin kanssa taistelin pitkään, että sain hänelle hoitopaikan. Laitoshuoltopaikkojen vähentäminen vaikeuttaa tätä prosessia entisestään. Olen kirjoittanut Helsingin Sanomien mielipidepalstallekin, että ei ole olemassa turhia laitospaikkoja. Ei sinne kukaan huvikseen mene. Läheisilläkin on oma elämä, hekään eivät voi yötä päivää auttaa. Jos ihminen tarvitsee koko ajan apua, ei sitä voi kutsua enää itsenäiseksi asumiseksi.

8 Tuetaanko läheisiä tarpeeksi päihde-, mielenterveys- ja omaishoidossa?

Mielestäni päihdepalveluissa läheisten tukeminen ja osallistaminen toimivat nykyään todella hyvin. Jos asianomainen vain suostuu, heitä pidetään hoitoprosessissa hyvin mukana. Kehitys tässä on siis mennyt hyvään suuntaan. Läheiset saavat käsittääkseni myös hyvin tukea mielenterveyspalveluissa. Omaishoidossakin kehitys on mennyt hyvään suuntaan, mutta omaishoitajien tukien vähentäminen on negatiivinen asia. Omaishoidon tukea pitäisi päinvastoin saada enemmän.

9 Kannatatko hallituksen ajamaa valinnanvapausmallia terveyspalveluihin?

Vaikea sanoa, kun ei oikein tiedä mitä sillä valinnanvapaudella tarkoitetaan. Monet käsittävät, että se tarkoittaa sitä, että voi heti valita meneekö yleislääkärille tai suoraan erikoislääkärille. Sitä se ei toivottavasti tarkoita. Kuuntelin pääministerin haastattelutuntia viime sunnuntaina ja hänkin yritti tätä selittää, että valinnanvapaus siinä uudessa sotessa tulee tarkoittamaan mahdollisuuksia valita perusterveydenhuollon toimijoista, eikä vapautta valita erikoislääkäreitä. Ihmisillä on sellainen käsitys, että yksityisellä puolella on parempia toimijoita, mikä ei pidä paikkaansa, kun oikeasti samat lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat milloin kummallakin puolella. Se on sellaista mielikuva-asiaa, joka johtuu siitä, että terveyskeskukseen on vaikea saada aikoja. Terveyskeskuksessakin on paljon tyytyväisiä potilaita. Mutta jos tehtäisiin asiakastyytyväisyyskyselyä otantana kunnan asukkaille, luulen että tulokset olisivat hyvin erilaiset. Silloin joukossa olisi paljon niitä, jotka eivät ole päässeet hoitoon.

10 Onko sinulla pelkoja valinnanvapausmalliin liittyen?

Yksityispuolen liika vahvistuminen pelottaa. Jos kilpailuasetelma ei ole tasainen, voi verorahat mennä yksityispuolelle liiaksi, jolloin ei saadakaan terveys- tai julkisia palveluja kehitettyä, niin kuin niitä olisi tarkoitus saada vahvistettua.

11 Mitä valinnanvapausmalli tarkoittaisi parhaimmillaan?

Parhaimmillaan julkinen puoli saataisiin toimivaksi ja vahvistettua ja yksityisiä palveluja voitaisiin sitten tarvittaessa käyttää lisänä. On kuntia, joissa jompaakumpaa puolta ei ole ollenkaan. Ja sitten on kuntia, jotka jo ostavat kaikki palvelut yksityiseltä sektorilta.

12 Miten mielenterveyspalveluita voisi kehittää?

Mielenterveyspalveluita on pitkään kehitetty niin, että laitospaikkoja on vähennetty ja mielenterveyskuntoutujien taloja ja toimipaikkoja on kehitetty. Avohoitoa on kehitetty hyvin paljon. Siinä on samaa kuin mitä on vanhushuollossa, että voi olla, että laitospaikkoja on liiankin vähän. Mutta mielestäni mielenterveyspalvelut ovat parhaassa jamassa.

13 Mikä siihen on johtanut, että ne toimivat paremmin kuin muut palvelut?

Siellä toimii hoitoketju paremmin, mikä tulee saada myöskin terveydenhuollon peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä toimimaan. Vantaalla on ollut pitkään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja terveysasemilla on esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia ja ohjaus jatkohoitoon. Erikoispoliklinikoille joutuu tosin jonottamaan, että sitä voisi kehittää. Akuuteissa kriiseissä pääsee sairaalahoitoon. Mutta on ollut sellaista puhetta, ettei tarvittaisi ollenkaan sairaalahoitoa mielenterveyspalveluissa. Se ei kyllä voi olla sillä tavalla. Ei voi olla niin, että ahdistuneet ihmiset eivät saa tarpeellista hoitoa. Palveluiden monipuolistuminen on hyvä asia, siitä ei tulisi säästää.

14 Millaisen viestin lääkärinä haluaisit lähettää päättäjille vanhustyöhön liittyen?

Kun hoitopaikoista päätetään, ei pidä kuunnella pelkästään hoitolaitosten johtoa, vaan myös työntekijöitä. Mikä heidän työmäärä oikeasti on. Myös laitospaikkojen lukumääristä päätettäessä,tulisi kuunnella kotihoidon väkeä, joka tietää paljonko siellä on jonottamassa ihmisiä. Tulisi paremmin ottaa huomioon ennusteet, että miten väestö vanhenee ja muuttuu.

Vantaan kirjoittajien antologia "Suomi 100 vuotta" 2017

YÖHAIKUJA

Ahdistus painaa / Onko lääkettä kellään / Hoitavat sanat

Viisautta anon / Yön pitkät tunnit mietin / Aika armahtaa

Ne vahvat unet / Aamuyöstä herättävät / Minut toimimaan

Vantaan kirjoiottajien antologia "Sanojen valoa" 2019

VÄRILLÄ ON VÄLIÄ

Sairaudet ja huolet / Omat puutteet / Liian vaatimukset / Täyttymättömät toiveet / Riidat ja satuttavat sanat

Kaikki ne käärin / Masennuksen mustaan vaippaan / Siihen tiukasti kietoudun / Huoliani märehdin ja hellin

Kunpa joku ojentaisi / Sen kirjavamman vaipan / Jonka alle suojautuisin / Ja kuteistaan löytäisin

Voimavarat ja tulevaisuuden / Asiat jotka osaan / Tyytyväisyyden tähän / Tarpeelliset unelmat

Rakkauden hellät sanat

BLOGIKIRJOITUS Vantaan KDn kotisivuilla 31.10.20

Kristillisyyden ja politiikan historia

Kristillisyyden ja politiikan (demokratian) yhteinen historia on pitkä. Eniten yhteistä niillä oli yli 500 vuotta sitten, kun kirkko hoiti sosiaalihuollon, sairaanhoidon ja opetustoimen. Kuntia ei vielä oltu keksitty. 1300-luvulta lähtien perustettiin pitäjiä ja jos paikalla oli kirkko, kirkkopitäjiä. 1600-luvulla maarekisterissä oli jo kuntia, joihin kuului pieniä kyliä.

Vantaa oli Helsingin kirkkopitäjä, kunnes siitä 1865 tuli Helsingin maalaiskunta, 1972 Vantaan kauppala ja 1974 Vantaan kaupunki.

Perusopetuksesta vastasi kirkko vielä 1700-luvulla.

Nykypäivänä kirkkovoi keskittyä kristilliseen opetukseen, mutta toimii edelleen monipuolisesti sosiaalisessa huolenpidossa vähävaraisten avustamisessa, lasten kerhotoimissa, vanhuspiireissä jne.

Kuntapäättäjät kamppailevat rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetukseen, rakentamiseen, ympäristön kunnossa pitoon, vapaa-ajan toimiin jne.

Sote-uudistus on viemässä vastuut ja varat sosiaali- ja terveydenhuollosta maakunnille. Velkaantunut Vantaa ei tästä tunnu kovin iloitsevan.

Kristillisdemokraattiset päättäjät näkevät arvopohjansa takia tärkeitä asioitamme muita puolueita laajemmin ja jaksavat kantaa vastuuta myös hengellisellä puolella. Kaikkien toimijoiden yhteistyöhön tulisi kyetä, mutta hallintohimmeleitä karttaa. Tässä riittää haastetta myös Kuntavaaleissa vuonna 2021.

Marja Salonius

Vantaan Sanomien KDn vaaliliitteeseen 2021 teesini

40 vuoden työura kunnallisessa työterveyshuollossa pientyöpaikkojen lääkärinä juurrutti pitämään tärkeänä työtä, turvallisuutta ja terveyttä.Näiden riittävää resurssointia haluan ainakin edistää.Tietysti on monia muitakin tärkeitä palveluja, joihin pitää verovarat jakaa priorisoimalla oikeudenmukaisesti.

Haastattelu KD-lehdessä 1.1.2022

https://www.kdlehti.fi/2022/01/01/erikoislaakari-marja-salonius-ehdolla-vantaa-keravan-aluevaltuustoon-hoitajien-palkkakuoppa-taytettava/